Siperian teen haitat – onko vuorenkilpitee turvallinen?

Aiempi blogikirjoitus siperian teestä on aiheuttanut kyselyitä, mitkä ovat siperian teen haitat? Lupasinkin kysyjille kirjoittaa postauksen ja antaa lisätietoa vuorenkilven vaikutuksista. Kirjoituksen tavoitteena on auttaa sinua päättämään, voitko käyttää vuorenkilvestä valmistettuja tuotteita turvallisesti.

Vuorenkilpilajikkeella on merkitystä

Vuorenkilpeä on olemassa useita eri lajikkeita. Jos puutarhassasi kasvaa vuorenkilpi, on se todennäköisesti soikkovuorenkilpi (B. crassifolia) tai herttavuorenkilpi (B. cordifolia). Venäjällä käytetään lääkinnällisesti juuri soikkovuorenkilpeä, jota on 2000-luvulla tutkittu Suomessakin. Suomen puutarhoissa on harvoin lajiketta purppuravuorenkilpi, B. purpurascens.

Ayurvedassa, intialaisessa lääketieteessä, käytetään B. ligulata -lajiketta. Ligulata kasvaa Himalajan ja sen lähialueiden kosteikoissa, esimerkiksi Tiibetissä, Bhutanissa ja Afganistanissa. Mongolit, Siperian teen luojat, ovat sieltä keränneet useinkin Ligulata-lajiketta mukaansa vaeltaessaan.

Kasvupaikan ja kasvin iän vaikutus ainesosien pitoisuusmääriin

Bergenia on ainavihanta eli talvisinkin vihreä. Osa lehdistä lakastuu, jolloin yhden talven jälkeen osa lehdistä on ruskeita. Ruskeat lehdet tummenevat edelleen toisena ja kolmantena talvenaan. Jos keräät itse luonnon fermentoimia lehtiä, niin todennäköisesti käytät silloin juuri niitä tummanruskeita/mustia lehtiä, jotka ovat fermentoituneet pitkään.

Suomessa on tehty tutkimus vuorenkilven arbutiinipitoisuuksista. Tutkimuksessa viljeltiin soikkovuorenkilpeä ja analysoitiin eri ikäisten lehtien arbutiinipitoisuutta. Vihreiden lehtien arbutiinipitoisuus oli merkittävästi suurempi kuin luonnon fermentoimien lehtien pitoisuus. Pitoisuus lasketaan prosentteina eli eri kokoisten lehtien pitoisuutta voi verrata keskenään.

Tutkimuksessa on havaittu myös, että Bergenian kasvupaikka vaikuttaa arbutiinipitoisuuteen. Tutkimuksessa todettiin, että puutarhassa kasvavan bergenian arbutiinipitoisuus on pienempi, kuin pellolla tuotantoon kasvatetun bergenian. Oletan sen johtuvan siitä, että tuotantoa varten pyritään erilaisin toimenpitein varmistamaan korkea arbutiinin määrä, kun taas puutarhassa vuorenkilpi usein kasvaa lähes hoitamattomana.

Tarvittaessa täydentämään ayurvedista elämäntapaa

Paashaanbhed (tai Prashanbheda) eli B. Ligulata on intialaisessa lääketieteessä eli ayurvedassa tärkeä kasvi. Ayurveda-lääkäri voi määrätä sinulle Prashanbedaa useisiin eri käyttötarkoituksiin, erityisesti suoliston terveyteen kuten virtsakiviin.

Intiassa on useita ayurvedisia lääketuotteita eri sairauksien hoitoon. Bergenia-kapseleissa ja uutteissa on maininta, että ne eivät korvaa terveellistä ravintoa. Ayurvedassa hyvinvoinnin ja terveyden perustana onkin omalle doshalle – oma keho, sielu ja mieli kokonaisuutena – soveltuva ravinto, lepo ja aktiviteetti.

Haittavaikutuksia ei sinänsä mainittu, mutta ravintolisien osalta ayurvedassa tulisi aina pyytää ayurveda-hoitajalta tai lääkäriltä itselle soveltuvat ohjeistukset ja määräykset. Ayurvedassa doshasta riippuu, mikä on haitallista ja mikä soveltuu. On siis yksilöllistä, onko bergeniatuotteella haittavaikutusta elimistölle tai soveltuuko se yhtä aikaa muiden käyttämiesi ravintoaineiden ja lääkkeiden kanssa. Lääkärihän varmistaa bergeniatuotetta määrätessä, että voit käyttää sitä samaan aikaan muiden sinulle määrättyjen ayurveda-lääkkeiden kanssa.

Mongolialaisten vasta-aiheet Siperian teen käytölle

Vuorenkilpiteen alkuperä on mongoliassa, jossa nomadit eli vaeltava kansa (olethan kuullut Tsingis Khanista, hän oli Mongolian nomadi) kehitti vuorenkilven lehdistä Siperian teen. Aito Mongolian tee valmistetaan eri tavalla, kuin Suomessa Siperian teeksi nimitetty keite.

Vaeltamisen vuoksi mongoleille oli käytännöllistä kuljettaa mukanaan bergenia-kakkuja. Ne ovat fermentoiduista vuorenkilvenlehdistä valmistettuja puristeita, hieman kuin tiiliskiviä. Kakusta irroitetaan sopiva pala ruoan – “Mongolian teen” – valmistukseen.

Alkuperäinen Mongolian tee on enemmänkin keitto kuin tee. Mongolit valmistivat sen ravinnoksi, joten he lisäsivät teekeitteeseen maitoa, voita, suolaa, jauhoja ja riisiä. Sekaan saatettiin laittaa myös lihaa tai mykyjä.

Aidolla tavalla valmistettua Mongolian teetä ei tulisi käyttää itämaisten ohjeiden mukaan – ainakaan suuria määriä, jos sairastat verenpainetautia, kärsit sydämen nopealyöntisyydestä (takykardia), veresi hyytyy herkästi tai sinulla on yksilöllinen intoleranssi jollekin ainesosalle.

Arvelen näiden ohjeiden pohjautuvan Mongolian teen korkeaan energiapitoisuuteen, suolan käyttöön (Mongolian teetä ei koskaan makeuteta sokerilla tai vastaavilla aineilla) sekä rasvan käyttöön (vanhoissa ohjeissa lisättiin laardia eli kovia rasvoja).

Vuorenkilpiteen ja -uutteen yhteisvaikutuksista lääkkeisiin

Luontaistuotteilla ja ravintolisillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Jos valmistat itse puutarhasta keräämistäsi fermentoituneista vuorenkilven lehdistä keitettä, todennäköisesti voit nauttia sitä turvallisesti.

Apteekeilla on käytössä tietokantoja, joista voidaan tarkistaa käyttämiesi lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutukset. Samankin sairauden hoitoon olevilla eri lääkkeillä voi olla erilaisia yhteisvaikutuksia, joten suosittelen tarkistamaan lääkäriltä tai apteekista vuorenkilpituotteen soveltuvuuden lääkehoitosi aikana.

Vuorenkilpiuute voidaan valmistaa myös alkoholiin tai tuplauutteena, jolloin alkoholiuutteen valmistamisen jälkeen uutetaan lehdet veteen. Näissä uutteissa on huomioitava alkoholi ja sen vaikutus lääkehoitoosi. Alkoholi voi vahvistaa joidenkin lääkkeiden vaikutuksia, jopa hengenvaarallisesti.

Siperian teen haitat

Vuorenkilvistä valmistetulla teellä tai uutteella saatat tuntea vaikutuksia hyvinvointiisi tai elimistöösi. Kun luontaistuote valmistetaan kotona tai tavanomaisilla menetelmillä, on mahdotonta mitata eri ainesosien pitoisuuksia valmisteissa. Sen vuoksi myös Siperian teen haittavaikutusten arviointi on hankalaa.

Aiemmin mainitun tutkimuksen tuloksissa on todettu, että 100–400 mg:n Bergenia-ravintolisäannoksilla ei ollut haittavaikutuksia. Tosin, sillä määrällä ei myöskään tullut supervoimiakaan. Hiirikokeissa vuorenkilpeä saaneiden hiirten voimat lisääntyivät. Tutkimuksessa todettiinkin, että olisi tehtävä lisätutkimuksia suuremmilla annoksilla. Annoskoon suurentaminen voisi toki tutkimuksessa paljastaa myös Siperian teen haittavaikutuksiakin.

Mikäli verenpaineen lasku jollain annosmäärällä pitäisi paikkansa, niin yhteisvaikutus verenpainetta laskevien lääkkeiden tai diureettien kanssa voisi olla mahdollista.

Mitkä ovat siis Siperian teen haitat?

Onko vuorenkilpitee turvallinen? Tutkimukset Suomessa eivät paljastaneet haittavaikutuksia. Yleiset ohjeet luontaistuotteiden turvalliselle käytölle ovat:

• korkeintaan 2-3 viikkoa tuotetta yhtäjaksoisesti
• tarkista luontaistuotteen päivittäinen annostelusuosituksen
• jos havaitset tuotteen käytön yhteydessä epämiellyttäviä oireita, tuote ei ehkä sovellu sinulle. Lopeta silloin käyttö kunnes oireesi ovat poistuneet tai olet varmistanut tuotteen soveltuvuuden juuri sinulle
• jos sinulle on määrätty lääkehoito, tarkista lääkäriltä tai apteekista luontaistuotteen ja lääkkeidesi yhteensopivuus

Miellyttäviä teehetkiä ja talven odotusta. Mongolien ohjeella valmistettu Siperian tee tai suomalaisittain makeutettuna hunajalla voisi soveltua kylmään ja pimeään vuodenaikaan.

Onko sinulla kokemuksia vuorenkilven hyödyistä tai haitoista? Tai oletko saanut ohjeen välttää vuorenkilpivalmisteita jonkin lääkehoidon tai sairauden vuoksi? Kommenteillasi olet avuksi lukijoillemme, jotka etsivät lisätietoa aiheesta.

Tutkimustaustaa

Blogissa mainituista tutkimuksista voit lukea lisää verkkojulkaisuista.

B. Galambosi, Z. Galambosi, A. Shikov K. Tkachenko & J. Siivari. 2007. Vuorenkilven viljelykokeet. s. 10-22. Teoksessa: Uutuusrohdoskasvit sekä tyrni ja marja-aronia terveyden edistäjinä. 2007. P. Kivijärvi & B. Galambosi (toim.). MTT. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Verkkojulkaisu. http://www.mtt.fi/met/pdf/met105.pdf

B. Galambosi. Vuorenkilpeä Peltoviljelyyn. Maaseudun tiede. 2008. http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n01s14a.pdf